I got lucky

Perjantaina suuntasimme viikonlopuksi hämäläiseen pikkukylään poikaystäväni äidin luo. 

Hiostava automatka sujui siedettävästi legendaarisen Ray Charlesin musiikin tahdissa ja perillä odotti ihanan ruokaisa vastaanotto: pizzaa! 

Siinäpä ne päivät kuluivat leppoisasti syödessä, nukkuessa ja suloista kissaneitiä silitellessä.

Tuntui hieman ikävältä palata taas kaupungin ja opiskelujen kiireeseen, varsinkin kun näköjään nukuin erittäin lahjakkaasti pommiin.

Taas.

Avattiin myös grillikausi ja sillä aikaa kun poikaystävä kokkaili ahkerasti, möyrin ympäri pihaa kukkia kyttäämässä niin että rakoille hiertyneet jalkaparat huusivat hoosiannaa. 

Ylhäällä teille myös vaivautunut naamakuva meikäläisestä.

Ja tässä maailman ihanin kissa:

---

On Friday we headed to a small town to see my boyfriend's mum.

The weather was hot and the drive was sweaty but the legendary Ray Charles kept us pretty cool. 

Weekend was lovely and all we did was eating, sleeping and cuddling with a cute cat.

I wasn't very happy to return back to the busy city and studies, the weekend was so relaxing.

The Nu Project

(c) Matt Blum Photography 2005-2013

Eksyin eräänä itsekritiikin täyttämänä päivänä valokuvaaja Matt Blumin projektin kotisivuille. 

Naisia. 

Pieniä ja suuria, lyhyitä ja pitkiä, karvaisia ja karvattomia.
Alastomia.

Tavallisia.
Kauniita.

En ole koskaan pitänyt omasta vartalostani, vielä hetki sitten suorastaan inhosin sitä.
Syömishäiriön takia minäkuvani on ollut vuosia hyvin vääristynyt, ja ennen saatoin seistä ikuisuuden 

peilin edessä syvän itseinhon vallassa, nykyään unohdun peilin ääreen ihmettelemään itsekseni: 

"Tuoltako minä oikeasti näytän?"

Kuluneen muutaman kuukauden aikana olen oppinut näkemään kehoni juuri sellaisena kuin se on,
olen jopa oppinut hieman pitämään itsestäni ja vartalostani! 

Tutustukaa ja ihastukaa itseenne:

The Nu Project

(c) Matt Blum Photography 2005-2013

During a day of self loath I came across with Matt Blum's "The Nu Project."

Women.
Small and big, short and tall, hairy and smooth.
Naked.
Ordinary.
Beautiful.

I have never been able to like my own body and a short while I ago I hated it more than anything.
The way I see myself has been very twisted for years because of anorexia.
I used to stand in front of the mirror hating myself, today I just stare at my body wondering:
"Is that how I actually look like?"
During the past few months I have learned to see my body just the way it is,
I have even learned to like myself and my body!

Learn to love yourself:
The Nu Project

Recipe: Banana pancakes

Tänä aamuna jääkapista löytyi pelkkä valo ja yksinäinen maitopurkki, mutta kauppareissu oli kaikkea muuta kuin houkutteleva ajatus. 

Onnekseni löysin myös kananmunia ja jauhoja, joten ensin ajattelin tekeväni tavallisia lettuja.
Aamukahvin herättämänä muistin laukkuun unohtuneen todella ylikypsän banaanin jota tuskin olisi muutoin tullut syötyä, 

mutta banaanilettuihin se oli juuri täydellisen pehmennyt ja kypsä.
Moni on varmasti törmännyt näihin herkkuihin ennenkin, ne tuntuvat olevan jonkinlainen trendijuttu tällä hetkellä.
En ollut ennen kokeillut baananilettuja, mutta sain silti aikaiseksi oikein maistuvan ja täyttävän aamiaisen!

Banaaniletut

n. 6 kpl
(keskikokoisia lettuja)

1 banaani
1 kananmuna

1 desi maitoa

1 desi vehnäjauhoja

1 ruokalusikallinen juoksevaa hunajaa

ripaus suolaa ja sokeria

Murskaa banaani kulhoon haarukalla.
Lisää kananmuna, sekoita.
Lisää maito ja juokseva hunaja, sekoita.
Lisää vehnäjauhot, sokeri ja suola, sekoita.
Anna seistä noin puoli tuntia.
Käytä paistamiseen miedompaa lämpöä kuin tavallisiin lettuihin, sillä makea taikina palaa helposti.
Voi tai margariini sopivat hyvin paistamiseen.
Nauti oman maun mukaan esimerkiksi vadelmahillon ja pakastemustikoiden kera!

---

When I opened the fridge this morning all I could find was the light and a lonely milk carton.
I didn't feel like going to the grocery store so luckily I also found some eggs and flour.
At first I thought I would make some regular pancakes, but then I remembered I had forgotten a banana in my schoolbag.  
You have probably seen these somewhere before, at least here in Finland they seem to be the current food trend.
I had never tried these before, but it was really easy and I managed to make a really tasty breakfast!

Banana pancakes

six average sized pancakes

1 banana
1 egg

1 dl milk
1 dl all purpose flour
1 table spoon of liquid honey
a bit of salt and sugar

Smash a banana in a bowl with a fork.
Add an egg, mix.
Add milk and honey, mix.
Add flour, salt and sugar, mix.
Let it be for about half an hour.
Cook with a lower temperature than regular pancakes since the sweet mixture burns easily if the temperature is too high.
Use butter or margarin for cooking.
They taste really good with some raspberry jam and frozen blueberries! 

Our home

Rakastuin heti palavasti kun ensi kertaa astuin sisälle vuonna 1928 valmistuneen kivikerrostalon valoisaan kaksioon:
Parkettilattia, suuret ikkunat, viinikaappi, pieni sauna, leveät ikkunalaudat, puupaneloitu katto, sievät kaapit keittiössä...
Rakkautta ensisilmäyksellä!

Muutosta on kulunut jo suunnilleen neljä ja puoli kuukautta, eikä sisustus ole vieläkään ihan mallillaan.
Kuvasin muutamia asioita joista tällä hetkellä pidän kodissamme:
Pyöreä ruokapöytä ikkunan edessä, kirjat ikkunalaudalla, isän vanha vinyylisoitin, karttapallo ajalta Neuvostoliitto, levyhyllyjen hallittu kaaos, kitarat, itse tehty sohvapöytä, keramiikan, pikkukivien ja tuikkujen yhdistelmä, kori täynnä sisustuslehtiä, 

eteisen pikkupöydän kissa ja rasiat sekä valurautainen naulakko avaimille.

Kokonaisuus on vielä hyvin sekalainen, siksi keskityin vain yksityiskohtiin.
Vielä olisi kaikenmoista hankittavaa kuten uusi sohva, kirjahylly, mattoja, tauluja ja valaisimia.

---

I fell deeply in love when I first saw this beautiful apartment in an old building from the 20's:
Wooden floor, tall windows, a wine cooler, small sauna, large window sills, wooden ceiling panels, pretty cupboards in the kitchen...
Love at first sight!

It has been almost four and a half months since we moved in and there's lots to do.
I photographed few things I like at the moment:
Round table by the window, books on the window sill, dad's old lp-player, globe from the time of Soviet Union, controlled chaos of the shelves, guitars, self made coffee table, the combination of ceramics, stones and candles, basket full of interior design magazines, cat statue and the boxes on the small table and the rack for keys.

The big picture is still rather messy, that's why I focused on the details.
There's so much to purchase, like a new couch, a bookcase, rugs, paintings and lamps.

Then/Now

Vielä vuosi sitten aamupalani koostui hyvästä kirjasta ja isosta kupillisesta englantilaista teetä.
Nykyään saan alas mustan kahvin lisäksi tuoreita hedelmiä ja marjoilla höystettyä jogurttia, toisinaan jopa leipää.
(kirjat kuuluvat vieläkin aamiaispöytään)

Syömättömyyttä vastaan käydyn tuskallisen pitkän taistelun jälkeen näinkin pieni asia tuntuu valtavalta voitolta.
Elämä alkaa maistua, samoin ruoka!

p.s. päätinpä kirjoittaa tästä lähin myös suomeksi

---

A year ago my breakfast included a good book and a large cup of English tea.
Now I'm able to have a cup of coffee, some fresh fruits and yogurt with berries, sometimes even bread!
(books still belong to the breakfast table)

After the long battle against my eating disorder something like this feels amazing.
Life is good and so is food!